Kolme vuotiaan Veeran mukaan parasta Taekwondossa on ”perhostorjunta”, ja isän, Mikon mielestä yhdessä tekeminen.
4-vuotias Ulpu haluaisi aikuisena Taekwondossa vaaleanpunaisen vyön ja äidin, Oonan saa hymyilemään se, että hänen pieni lapsensa yrittää tunnilla tosissaan.
Neljävuotias Mikael on isänsä kanssa tunnilla aina vauhdissa. Mikaelin mielestä jännittävintä on paini. Isän Jannen mielestä Taekwondo on auttanut perheen yhdessäoloa. Mikaelin isovelikin on aina välillä tunnilla mukana näyttämässä taitojaan.
4 -vuotias Leevi on myös suloinen tapaus eikä säästele halauksissaan - hän tykkää kaikista leikeistä ja potkuista tunnilla. Isä Jaakko tulee onnelliseksi kun lapsi oppii ja onnistuu.
Leon mielestä hauskinta on juokseminen sekä pomppiminen. Taekwondo on antanut Juholle ja Leolle koko perheen harrastuksen.
Vasta kaksivuotias Eeli on oppinut tunnilla tasapainoa. Isä Sulachhan kertoo harrastukseen olleen äidin idea, mutta jo nyt isä on onnellinen, että voi tutustua lapsen taitoihin ja viettää hauskaa aikaa lapsen kanssa. Joskus mukana on ollut joidenkin perheiden pienimmätkin vauvat.
Taaperotaekwondo ei siis ole niin vakavaa. On pääasia, että perheet saavat olla yhdessä.
Huomasin alkukeväästä 2016, että meillä on lahjakkaita nuoria, jotka käyvät innokkaasti ja ahkerasti harjoituksissa. Mietin itsekseni, että miten voisin auttaa heitä kehittymään taekwondossa ja auttaa heitä samaan samanlaisia tunnekokemuksia, joita itse sain aikoinaan samanikäisenä. Olin yhteydessä ja keskustelin viiden nuoren ja heidän vanhempien kanssa siitä, olisiko nuorilla mielenkiintoa saada yksilöllisempää ohjausta ja opetusta.
Kaikki osapuolet innostuivat asiasta, joten aloitimme yhteisen harjoittelun. Kerran kuukaudessa käymme intensiivisesti läpi taekwondon osa-alueita. Samalla keskustelemme harjoittelusta ja muista elämään liittyvistä asioista.
Olemme treenanneet yhdessä vasta pari kertaa, mutta jo nyt huomaan, miten nuoret ovat kehittyneet sekä nauttineet harjoituksista ja toistensa seurasta. Täytyy myöntää, että tunnen nuortuneeni tämän yhteistyön aikana. Se on lisännyt kipinää omaankin taekwondoharjoitteluuni.
Tämä esimerkki kertoo hyvin seuramme toiminnasta. Olemme yhtä isoa perhettä, joka tukee ja auttaa toisiaan. Pidetään tätä jatkossakin yllä!
Inkwon Hwang 7. dan musta vyö
ps. Valitettavasti emme saaneet tähän artikkeliin haastateltua viidettä jäsentä Veikko Peräkylää.
Herttoniemen Taekwondoseura on palkannut Jose Eskelisen määräaikaiseen työsuhteeseen. Jose suorittaa kahden vuoden mittaista liikuntaneuvojan tutkintoa oppisopimuskoulutuksena keskittyen lasten ja nuorten valmentamiseen. Seurassamme hän huolehtii jäsenrekisteristä ja muista toimistotehtävistä, tarjoilee taekwondon makupaloja kouluvierailuilla, vastaa taekwondosynttäreiden järjestämisestä sekä ohjaa taekwondon lisäksi Jang Su -harjoituksia. Joselle tärkeintä on saada aistia salilla iloista treenifiilistä.
Jose Eskelisen kiinnostus kamppailulajeja kohtaan alkoi 1990-luvun alkupuolella televisiossa pyörineistä Turtles-mutanttininjakilpikonnista.
– Pääsin lapsena judotreeneihin, koska judo oli vanhempieni mielestä turvallisempi laji kuin muut kamppailulajit. Nujuaminen ja kontaktin ottaminen vastustajaan olivat harjoittelun parhaita puolia. Kaipasin kuitenkin aktiivisempaa tekemistä.
Uutta harrastusta ei heti löytynyt, joten aika kului kamppailuleffoja katselemalla. Sattumalta Josen äiti näki Keravan paikallislehdessä hanmoodo-seuran mainoksen ja kertoi siitä pojalleen. Oli aika vaihtaa videot treenaamiseen.
– Yllätyin, että mikäs laji tuo on. Luulin, että tiesin jo kaikki kamppailulajit, nauraa Jose.
Vauhdikas hanmoodo-näytös helmikuussa 2002 johdatti lajin pariin.
– Haukoin henkeä, kun ne hanmoodo-tyypit tekivät paljon hienompia juttuja kuin olin kamppailuleffoissa nähnyt. Laji todellakin imaisi minut mukaansa, ja 14 vuotta on hujahtanut nopeasti. Suoritin 2. dan mustan vyön helmikuussa 2016.
Jose Eskelinen pääsee liikuntaneuvojan oppisopimuskoulutuksen yhteydessä konkreettisesti harjoittelemaan lasten ja nuorten ohjaamista sekä seuratoiminnan pyörittämistä Herttoniemen Taekwondoseurassa. ”Lajin oppiminen ja oman osaamisen jakaminen on tärkeintä, ei vyön väri”
Taekwondoharjoittelun Jose aloitti Herttoniemen Taekwondoseurassa elokuussa 2014. Hän halusi parantaa potkutekniikkaansa.
– Suosittelen pitkään jotain kamppailulajia harrastaneelle osallistumista jonkun toisen lajin alkeiskurssille. Siinä saa perspektiiviä molempiin lajeihin.
Joselle taekwondo on laji, joka voi tarjota jokaiselle jotain.
– Jos sinulla on kilpailuvietti, voit urheilla ottelijana ja liikesarjakilpailijana. Taekwondo tarjoaa erityisen hyvän mahdollisuuden monipuoliseen perusliikuntaharrastukseen iästä riippumatta.
Josen tavoitteena on saavuttaa taekwondossakin musta vyö.
– Musta vyö ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Haluan ansaita sen omalla osaamisellani sekä lajin ja seuran eteen tekemälläni työllä. Lajin oppiminen ja oman osaamisen jakaminen on tärkeintä, ei vyön väri.
Kamppailulajien rinnalla Jose käy pelaamassa tennistä, sulkapalloa ja salibandya.
– Vaikka hanmoodo ja taekwondo kehittävät monipuolisesti koko kroppaa, niin muunkinlaisia liikuntaärsykkeitä on saatava.
Taekwondoharrastajan kanssa ei voi olla puhumatta korealaisesta ruoasta. Miten mahtaa Joselle maistua kimchi tai kimbap?
– Maistuvat toki, mutta suurinta herkkua on ehdottomasti bulgogi. Olisi kiva oppia itsekin tekemään sitä.
Korealainen liharuoka bulgogi on Jose Eskelisen herkkua.
Liikunta-alan tutkinto antaa valmiuksia tulevaisuuteen
Taekwondoharjoittelun myötä Jose on päässyt näkemään isohkon urheiluseuran toimintaa. Hän on osallistunut harjoitusten ohjaamiseen viime syksystä lähtien
– Aika kylmiltään olen Herttoniemen seurassa hypännyt ohjaajaksi. Pitkä taustani hanmoodon parista on ollut itselleni tärkeä tuki, ja nyt tämä koulutus tuottaa lisää osaamista.
Työsuhde mahdollistaa Joselle sen, että hän pääsee opintojen ohessa konkreettisesti harjoittelemaan lasten ja nuorten ohjaamista ja valmentamista. Lisäksi työtehtäviin sisältyy muun muassa jäsenrekisteristä ja laskutuksesta huolehtimista sekä muita seuran taustatöitä.
– Minulla on nyt hieno mahdollisuus asiantuntijuuden kartuttamiseen ja uuden ammatin hankkimiseen liikunnan saralla. Haluan myös oppia, miten omalla harjoitussalilla toimivaa urheiluseuraa hallinnoidaan.
Herttoniemen Taekwondoseurassa Josea miellyttää eri-ikäisten harrastajien suuren määrän lisäksi rento treenaamisen fiilis ja uuden salin monipuoliset mahdollisuudet.
– Salilla on oikeasti mukava viettää aikaa. Hwangien perheenjäsenten näkeminen salilla päivittäin on tärkeää – seuran sydän sykkii heidän kauttaan. Arvostan myös seuran otteluryhmän toimintaa. Varsinkin heidän aamutreeneissään on tiivis tekemisen meininki.
Jose toivoo pystyvänsä auttamaan seuraa ja toimimaan myös esikuvana harrastajille.
Tiukka ilme, mutta rento mieli.
Jang Su – terveyttä ja pitkää ikää
Jose Eskelisen myötä Herttoniemen Taekwondoseuran oheisharjoitteluvalikoimaan on tullut Jang Su. Siinä tavoitteena on parantaa kehon toimintakykyä kehittämällä lihastasapainoa ja tekemällä voimaharjoittelua luonnollisen liikkeen ääriasennoissa.
– Olen suorittanut vuoden mittaisen Jang Su -ohjaajakoulutuksen. Harjoittelen lajia aktiivisesti, jotta oppisin oman kehoni kautta havaitsemaan Jang Sun vaikutukset.
Jang Sun on kehittänyt Mestari Dae Jin Hwangin poika In-Seon Hwang eli Herttoniemen seuran pääopettajan Inkwonin isoveli. Jang Sussa In-Seon on yhdistänyt kamppailulajikokemuksensa fysioterapiaan, joten siitä löytyy terapeuttinen osa-alue ja vahvistava osa-alue.
– Todennäköisesti tulen painottamaan omassa ohjauksessani lihaksia vahvistavaa ja hermotusta parantavaa treeniä. Olennaista on keskittyä nivelten vahvistamiseen ja kehontuntemuksen oppimiseen, jotta erilaiset liikkeet ovat monipuolisesti hyödyllisiä.
Lihastasapainoa kehittävä ja venyvyyttä lisäävä Jang Su sopii perustaekwondoharrastajien lisäksi kilpaurheilijoille.
– Ottelu- ja liikesarjakilpailijat hyötyvät varmasti säännöllisestä Jang Su -harjoittelusta, koska se kehittää voimantuotto-ominaisuuksia ja lihasten hermottumista, jolloin esimerkiksi potkutekniikka paranee. Lajia hyödyntävät jo monet muiden lajien urheilijat, esimerkiksi jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat.
Tunnin mittaisia Jang Su -harjoituksia on tarjolla Herttoniemen Taekwondoseuran salilla kolmena päivänä viikossa. Tarkemmat ajat löytyvät seuran harjoituskalenterista. Tunnit ovat lisämaksuttomia kausimaksun suorittaneille. Harjoittelu tapahtuu liikuntavaatteissa paljain jaloin.
– Harjoitukset suoritetaan omaa kehoa käyttäen rauhallisilla ja laajoilla liikkeillä, mutta kyse on kehonhuollosta voimaharjoittelun avulla. Tervetuloa testaamaan ja harjoittelemaan säännöllisesti!
Salin remontti valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti, joten tammikuun viimeisellä viikolla päästiin käsiksi varsinaisiin muuttopuuhiin. Onneksi muuttoa oli ennakoitu jo alkuvuoden ajan inventoimalla, mitkä tavarat seuraisivat uusiin tiloihin ja mitkä päätyvät kierrätykseen.
– Yhteistyökumppaninamme jo vuosien ajan olleen Prime Fighters -seuran porukka toimi muuttoviikonloppuna rivakan määrätietoisesti.
Luonnollisesti ilmassa oli monia mielipiteitä uuden salin sisustuksen viimeistelystä, mutta kaikista asioista päästiin nopeasti sopuun.
– Lopputulos on paljon parempi kuin projektin alussa uskalsin edes kuvitella.
Muuttopäivän sekamelskaa.
Eki reippaana muuttomiehenä.
Tammikuun 2016 aikana seuran uusille kursseille ilmoittautui ennätysmäärä eri-ikäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia.
– Uusia harrastajia aloitti nyt enemmän kuin moneen vuoteen. Näyttää vahvasti siltä, että tekemämme uudistukset saliremontista markkinointiviestintään ovat olleet onnistuneita. Omat odotukseni ylittyivät reilusti, hymyilee Inkwon.
Kaikki ei kuitenkaan ole ollut pelkkää iloista hyrinää. Ainakin yksi selkeä unohdus tapahtui. – Emme muistaneet suunnitella käytännön toiminnan rullaamista uudella salilla.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietettiin uuden salin avajaisten kunniaksi kaveripäiviä. Jokainen harrastaja sai tuoda ystävänsä maksutta mukaan treeneihin. Lisäksi viikon kruunasi lauantaina vietetty Avoimet ovet -päivä.
– Tulen varmasti ikuisesti muistamaan sen hetken, kun saavuin ensimmäistä kertaa uudelle salille ohjaamaan treenejä. Eteisen kenkämeren läpi oli hankala pujotella salin puolelle. Vaatenaulakot pursuivat toppatakeista ja treenilaukkuja oli joka puolella. Normaaliin keskiviikkoiltaan nähden eri-ikäisiä harrastajia ja treenien seuraajia oli todella hätkähdyttävän paljon.
Uuden salin toiminnallisuudet olivat alussa hieman hakusessa ja kaikki, ohjaajia myöten, ihmettelivät, miten uudella salilla oikein eletään. Mihin laitetaan harjoittelupassit? Missä on treenilaukkujen paikat? Mikä ryhmä harjoittelee milläkin alueella? Missä voi odotella oman vuoron alkamista? Saako treenejä seurata harjoitustilan puolellakin, kun aulatila on jo täynnä?
– Minullakaan ei ollut näihin valmiita vastauksia. Onneksi tämä oli positiivinen ongelmatilanne ja ihmiset olivat ymmärtäväisiä. Nyt jälkikäteen asia jo hymyilyttää. Tärkeintä on, että tästä mokasta otettiin oppia.
Arki uudella salilla on nyt parin kuukauden ajan rullannut sujuvasti. Uudeksi haasteeksi on tosin noussut se, että lisääntynyt harrastajamäärä sekä monimuotoistunut harjoittelutarjonta vaativat vielä enemmän harjoitustilaa.
– Vanhalla salilla olimme reilut 20 vuotta, uuden salin tarina on vasta alussa. Käsikirjoitamme nyt seuran tulevaisuutta, ja odotan innolla mitä tästä kaikesta kehittyy.
Kuvagalleria uuden salin remontointivaiheista löytyy täältä
