Herttoniemen Taekwondoseura on palkannut Jose Eskelisen määräaikaiseen työsuhteeseen. Jose suorittaa kahden vuoden mittaista liikuntaneuvojan tutkintoa oppisopimuskoulutuksena keskittyen lasten ja nuorten valmentamiseen. Seurassamme hän huolehtii jäsenrekisteristä ja muista toimistotehtävistä, tarjoilee taekwondon makupaloja kouluvierailuilla, vastaa taekwondosynttäreiden järjestämisestä sekä ohjaa taekwondon lisäksi Jang Su -harjoituksia. Joselle tärkeintä on saada aistia salilla iloista treenifiilistä.

Jose Eskelisen kiinnostus kamppailulajeja kohtaan alkoi 1990-luvun alkupuolella televisiossa pyörineistä Turtles-mutanttininjakilpikonnista.

– Pääsin lapsena judotreeneihin, koska judo oli vanhempieni mielestä turvallisempi laji kuin muut kamppailulajit. Nujuaminen ja kontaktin ottaminen vastustajaan olivat harjoittelun parhaita puolia. Kaipasin kuitenkin aktiivisempaa tekemistä.

Uutta harrastusta ei heti löytynyt, joten aika kului kamppailuleffoja katselemalla. Sattumalta Josen äiti näki Keravan paikallislehdessä hanmoodo-seuran mainoksen ja kertoi siitä pojalleen. Oli aika vaihtaa videot treenaamiseen.

– Yllätyin, että mikäs laji tuo on. Luulin, että tiesin jo kaikki kamppailulajit, nauraa Jose.

Vauhdikas hanmoodo-näytös helmikuussa 2002 johdatti lajin pariin.

– Haukoin henkeä, kun ne hanmoodo-tyypit tekivät paljon hienompia juttuja kuin olin kamppailuleffoissa nähnyt. Laji todellakin imaisi minut mukaansa, ja 14 vuotta on hujahtanut nopeasti. Suoritin 2. dan mustan vyön helmikuussa 2016.

Taekwondoharjoittelun Jose aloitti Herttoniemen Taekwondoseurassa elokuussa 2014. Hän halusi parantaa potkutekniikkaansa.

– Suosittelen pitkään jotain kamppailulajia harrastaneelle osallistumista jonkun toisen lajin alkeiskurssille. Siinä saa perspektiiviä molempiin lajeihin.

Joselle taekwondo on laji, joka voi tarjota jokaiselle jotain.

– Jos sinulla on kilpailuvietti, voit urheilla ottelijana ja liikesarjakilpailijana. Taekwondo tarjoaa erityisen hyvän mahdollisuuden monipuoliseen perusliikuntaharrastukseen iästä riippumatta.

Josen tavoitteena on saavuttaa taekwondossakin musta vyö.

– Musta vyö ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Haluan ansaita sen omalla osaamisellani sekä lajin ja seuran eteen tekemälläni työllä. Lajin oppiminen ja oman osaamisen jakaminen on tärkeintä, ei vyön väri.

Kamppailulajien rinnalla Jose käy pelaamassa tennistä, sulkapalloa ja salibandya.

– Vaikka hanmoodo ja taekwondo kehittävät monipuolisesti koko kroppaa, niin muunkinlaisia liikuntaärsykkeitä on saatava.

Taekwondoharrastajan kanssa ei voi olla puhumatta korealaisesta ruoasta. Miten mahtaa Joselle maistua kimchi tai kimbap?

– Maistuvat toki, mutta suurinta herkkua on ehdottomasti bulgogi. Olisi kiva oppia itsekin tekemään sitä.

Liikunta-alan tutkinto antaa valmiuksia tulevaisuuteen

Taekwondoharjoittelun myötä Jose on päässyt näkemään isohkon urheiluseuran toimintaa. Hän on osallistunut harjoitusten ohjaamiseen viime syksystä lähtien

– Aika kylmiltään olen Herttoniemen seurassa hypännyt ohjaajaksi. Pitkä taustani hanmoodon parista on ollut itselleni tärkeä tuki, ja nyt tämä koulutus tuottaa lisää osaamista.

Työsuhde mahdollistaa Joselle sen, että hän pääsee opintojen ohessa konkreettisesti harjoittelemaan lasten ja nuorten ohjaamista ja valmentamista. Lisäksi työtehtäviin sisältyy muun muassa jäsenrekisteristä ja laskutuksesta huolehtimista sekä muita seuran taustatöitä.

– Minulla on nyt hieno mahdollisuus asiantuntijuuden kartuttamiseen ja uuden ammatin hankkimiseen liikunnan saralla. Haluan myös oppia, miten omalla harjoitussalilla toimivaa urheiluseuraa hallinnoidaan.

Herttoniemen Taekwondoseurassa Josea miellyttää eri-ikäisten harrastajien suuren määrän lisäksi rento treenaamisen fiilis ja uuden salin monipuoliset mahdollisuudet.

– Salilla on oikeasti mukava viettää aikaa. Hwangien perheenjäsenten näkeminen salilla päivittäin on tärkeää – seuran sydän sykkii heidän kauttaan. Arvostan myös seuran otteluryhmän toimintaa. Varsinkin heidän aamutreeneissään on tiivis tekemisen meininki.

Jose toivoo pystyvänsä auttamaan seuraa ja toimimaan myös esikuvana harrastajille.

Jang Su – terveyttä ja pitkää ikää

Jose Eskelisen myötä Herttoniemen Taekwondoseuran oheisharjoitteluvalikoimaan on tullut Jang Su. Siinä tavoitteena on parantaa kehon toimintakykyä kehittämällä lihastasapainoa ja tekemällä voimaharjoittelua luonnollisen liikkeen ääriasennoissa.

– Olen suorittanut vuoden mittaisen Jang Su -ohjaajakoulutuksen. Harjoittelen lajia aktiivisesti, jotta oppisin oman kehoni kautta havaitsemaan Jang Sun vaikutukset.

Jang Sun on kehittänyt Mestari Dae Jin Hwangin poika In-Seon Hwang eli Herttoniemen seuran pääopettajan Inkwonin isoveli. Jang Sussa In-Seon on yhdistänyt kamppailulajikokemuksensa fysioterapiaan, joten siitä löytyy terapeuttinen osa-alue ja vahvistava osa-alue.

– Todennäköisesti tulen painottamaan omassa ohjauksessani lihaksia vahvistavaa ja hermotusta parantavaa treeniä. Olennaista on keskittyä nivelten vahvistamiseen ja kehontuntemuksen oppimiseen, jotta erilaiset liikkeet ovat monipuolisesti hyödyllisiä.

Lihastasapainoa kehittävä ja venyvyyttä lisäävä Jang Su sopii perustaekwondoharrastajien lisäksi kilpaurheilijoille.

– Ottelu- ja liikesarjakilpailijat hyötyvät varmasti säännöllisestä Jang Su -harjoittelusta, koska se kehittää voimantuotto-ominaisuuksia ja lihasten hermottumista, jolloin esimerkiksi potkutekniikka paranee. Lajia hyödyntävät jo monet muiden lajien urheilijat, esimerkiksi jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat.

Tunnin mittaisia Jang Su -harjoituksia on tarjolla Herttoniemen Taekwondoseuran salilla kolmena päivänä viikossa. Tarkemmat ajat löytyvät seuran harjoituskalenterista. Tunnit ovat lisämaksuttomia kausimaksun suorittaneille. Harjoittelu tapahtuu liikuntavaatteissa paljain jaloin.

– Harjoitukset suoritetaan omaa kehoa käyttäen rauhallisilla ja laajoilla liikkeillä, mutta kyse on kehonhuollosta voimaharjoittelun avulla. Tervetuloa testaamaan ja harjoittelemaan säännöllisesti!

Salin remontti valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti, joten tammikuun viimeisellä viikolla päästiin käsiksi varsinaisiin muuttopuuhiin. Onneksi muuttoa oli ennakoitu jo alkuvuoden ajan inventoimalla, mitkä tavarat seuraisivat uusiin tiloihin ja mitkä päätyvät kierrätykseen.

– Yhteistyökumppaninamme jo vuosien ajan olleen Prime Fighters -seuran porukka toimi muuttoviikonloppuna rivakan määrätietoisesti. 

Luonnollisesti ilmassa oli monia mielipiteitä uuden salin sisustuksen viimeistelystä, mutta kaikista asioista päästiin nopeasti sopuun. 

– Lopputulos on paljon parempi kuin projektin alussa uskalsin edes kuvitella.

Muuttopäivän sekamelskaa.

Eki reippaana muuttomiehenä.

– Uusia harrastajia aloitti nyt enemmän kuin moneen vuoteen. Näyttää vahvasti siltä, että tekemämme uudistukset saliremontista markkinointiviestintään ovat olleet onnistuneita. Omat odotukseni ylittyivät reilusti, hymyilee Inkwon.

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut pelkkää iloista hyrinää. Ainakin yksi selkeä unohdus tapahtui.
– Emme muistaneet suunnitella käytännön toiminnan rullaamista uudella salilla.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietettiin uuden salin avajaisten kunniaksi kaveripäiviä. Jokainen harrastaja sai tuoda ystävänsä maksutta mukaan treeneihin. Lisäksi viikon kruunasi lauantaina vietetty Avoimet ovet -päivä.

 – Tulen varmasti ikuisesti muistamaan sen hetken, kun saavuin ensimmäistä kertaa uudelle salille ohjaamaan treenejä. Eteisen kenkämeren läpi oli hankala pujotella salin puolelle. Vaatenaulakot pursuivat toppatakeista ja treenilaukkuja oli joka puolella. Normaaliin keskiviikkoiltaan nähden eri-ikäisiä harrastajia ja treenien seuraajia oli todella hätkähdyttävän paljon.

Uuden salin toiminnallisuudet olivat alussa hieman hakusessa ja kaikki, ohjaajia myöten, ihmettelivät, miten uudella salilla oikein eletään. Mihin laitetaan harjoittelupassit? Missä on treenilaukkujen paikat? Mikä ryhmä harjoittelee milläkin alueella? Missä voi odotella oman vuoron alkamista? Saako treenejä seurata harjoitustilan puolellakin, kun aulatila on jo täynnä?

– Minullakaan ei ollut näihin valmiita vastauksia. Onneksi tämä oli positiivinen ongelmatilanne ja ihmiset olivat ymmärtäväisiä. Nyt jälkikäteen asia jo hymyilyttää. Tärkeintä on, että tästä mokasta otettiin oppia.

Arki uudella salilla on nyt parin kuukauden ajan rullannut sujuvasti. Uudeksi haasteeksi on tosin noussut se, että lisääntynyt harrastajamäärä sekä monimuotoistunut harjoittelutarjonta vaativat vielä enemmän harjoitustilaa. 

– Vanhalla salilla olimme reilut 20 vuotta, uuden salin tarina on vasta alussa. Käsikirjoitamme nyt seuran tulevaisuutta, ja odotan innolla mitä tästä kaikesta kehittyy. 

Kuvagalleria uuden salin remontointivaiheista löytyy täältä

Mekaanikonkadun vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen seurasi useita intensiivisiä

palavereita joulukuussa 2015. Uusi tila vaati remonttia, ja vanhan salin vuokrasopimus oli voimassa enää kaksi kuukautta.

– Seuran ohjaajat jakaantuivat työryhmiin, joille määriteltiin vastuut. Kukin ryhmä sai toimia itseohjautuvasti yhteisen päämäärämme eteen. Välillä toki kokoonnuttiin pohtimaan materiaalivalintoja ja kommentoitiin projektin eri osa-alueiden edistymistä.

Ivan Kuznetsov etsi harjoitusalustaksi sopivaa uutta palamattoa ja huolehti tunnollisesti muistakin remontointiasioista. Häneltä sujuivat myös käytännöntoimet: yhdessä Touko Liikosen kanssa paikoilleen asentuivat niin varastokaappien liukuovet kuin salitilan jakamiseen tarvittavat verhotangotkin.

– Ilman heidän remonttitaitojaan ja venymistään työn touhussa yön pikkutunneillekin, salimme ei olisi valmistunut näin tiukalla aikataululla, kiittelee Inkwon.

Touko testaa verhokiskojen kestävyyttä. Kuva: Ivan Kuznetsov.

Teknisten remonttiratkaisujen lisäksi haluttiin panostaa salitilan toiminnallisuuksiin ja visuaaliseen ilmeeseen. Sisustustiimin tehokaksikko Tanja Temonen ja Saara Salo miettivätkin yksityiskohtaisen tarkasti seuralle sopivan värimaailman ja toteuttivat somistusratkaisut.

– Salimme sisustus on olennainen osa hyvää treenifiilistä. Onneksi annoin vastuun Tanjalle ja Saaralle. Heidän ideoihin ja makuun kannatti luottaa.

Tanja maalaa, muut "kannustaa".

– Oli keksittävä keinoja seuran näkyvyyden lisäämiseksi, vaikka markkinointibudjetti oli vain muutamia satasia. Viestittelin Riitta-Ilonan kanssa välillä hartaasti yömyöhällä viestinnällisiä teemoja pähkien.

Tiukka työtahti tuotti tulosta: täysin uudistuneet verkkosivut julkaistiin 11.1.2016.

– Sisällöntuotantoa ja sivuvalikkoviilausta tehtiin klassisesti edellisenä yönä viimeisiin minuutteihin asti. Hengästyn vieläkin, kun mietin tuota hetkeä.

... tarinan viimeinen osa julkaistaan 30.3.2016.

– Tässä vaiheessa en vielä ajatellut isomman harjoitussalin tarpeellisuutta. Lähinnä mietin, että seuran tulevaisuuden kannalta pitäisi tehdä jotain. Mitä se “jotain” olisi, niin se jäi toviksi hautumaan, toteaa Inkwon Hwang.

Muuttoajatus nousi esiin, kun Inkwon ja Jose Eskelinen pallottelivat ideoita seuran kehittämiseksi elokuussa 2015. Jose oli kuullut, että seuran harjoitussalin viereisessä rakennuksessa Sahaajankadulla oli isompi tila vapaana.

Lumipalloefekti roihahti: Inkwonin tuntevat tietävät, että hän on nopea liikkeissään.

– Jo samana iltana lähdin selvittämään asiaa ja muuttoajatus valtasi mieleni. Tein laskelmia ja pyysin seuran ohjaajat palaveriin. Kun sain heiltä alustavaa nyökyttelyä, uskalsin lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Sitten edettiinkin taas vauhdilla: yhteys vuokranvälittäjään johti luonnollisesti esittelykierrokseen.

– Naapurirakennuksen tila oli hulppea kaikin tavoin. Neliöitä piisasi ja korkeuttakin parhaimmillaan kahdeksan metriä. Siis erittäin sovelias näyttävien hyppypotkujen treenaamiseen, Inkwon huokaa.

Innokkuuden jarruttimeksi osoittautui se, että esimerkiksi pukuhuoneet pesutiloineen olisi pitänyt rakentaa viemäröinneistä lähtien. Laskimen näppäily kertoi kustannustason korkeaksi, mutta neuvotteluja välittäjän kanssa jatkettiin.

– Lokakuun sateisena sunnuntai-iltana pyörittelin kynällä lukemia paperille. Vaimo ja lapsi olivat jo syvässä unessa, kun päätin tehdä seuraavana päivänä tarjouksen salitilan vuokraamisesta, muistelee Inkwon.

Sattuma otti kuitenkin osaa peliin. Inkwon eksyi puoliltaöin vielä selailemaan netistä muita vapaita toimitiloja Herttoniemestä.

– Törmäsin ilmoitukseen, jossa mainostettiin vapaata yhtenäistä 400 m2 tilaa Mekaanikonkatu 15:ssä. Sydän rupesi hakkaamaan, ja ihan kuin salama olisi iskenyt minuun. Ravistelin päätäni, mutta tunne ei kadonnut. Silmieni edessä tuntui olevan seuramme uusi sali.

Mekaanikonkatu 15 ensitapaaminen: tähän näkymään oli todella “helppoa” visioida uusi harjoitussali...

Jutun jatko-osa julkaistaan pääsiäisviikolla...